CUI BONO – KUKA HYÖTYY ? OSA 1

 

Ennuste: Maailman rikkain prosentti hallitsee kahta kolmasosaa maailman varallisuudesta vuonna 2030

 

Jos maailman  rikkaimpien nykyinen varallisuuden kertymävauhti pysyy yllä, maailman rikkain sadasosa ihmisiä omistaa maailman varallisuudesta kaksi kolmasosaa vuoteen 2030 mennessä. Näin toteaa ennusteessaan Britannian parlamentin alahuoneen kirjasto.

Ennuste perustuu kuuden prosentin vuosittaiselle varallisuuden kasvulle, jollaista on nähty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tämä nostaisi maailman rikkaimman prosentin omaisuuden nykyisestä 113 000 miljardista eurosta yli kaksinkertaiseksi eli 247 000 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

 

 

Presidentti Niinistö huolissaan rahan määrän valtaisasta paisumisesta maailmassa

 

Niinistö aloitti muistuttamalla, että monet maailman valtiot, yritykset ja kotitaloudet ovat velkaantuneet korviaan myöten.

Hän mainitsi erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin FEDin, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Kiinan keskuspankin. Keskuspankeilla on lupa ja kyky luoda uutta rahaa ja ne ovat kylväneet valtaisan määrän rahaa talousjärjestelmään erityisesti finanssikriisin jälkeen.

 

– Rahaa on nyt maailmassa enemmän kuin koskaan voitiin kuvitellakaan, Niinistö sanoi.

 

”Give me control of a nation’s money and I care not who makes it’s laws.”
”Antakaa minulle valtion rahapaja ja minua ei kiinnosta ketkä laativat sen lait.”
– Mayer Amschel Bauer Rothschild

 

Valtioiden yhteenlaskettu velka kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä 233 biljoonaan dollariin eli noin 194 biljoonaan euroon, kirjoittaa Bloomberg.

Institute of International Financen laskelmien mukaan luku kasvoi 16 biljoonalla dollarilla (n. 14 biljoonaa euroa) vuoden 2016 lopusta.

IIF:n analyytikkojen mukaan kotitalouksien velka nousi samalla uusiin ennätyksiin Kanadassa, Ranskassa, Hongkongissa, Etelä-Koreassa, Sveitsissä ja Turkissa.

Samaan aikaan velan suhde bruttokansantuotteeseen laski maailmanlaajuisen talouskasvun kiihtyessä. Suhdeluku laski jo neljättä kvartaalia putkeen. Nyt velan määrä on 318 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä vielä kolme prosenttiyksikköä korkeampi.

IIF:n mukaan tämä johtui odottamattoman kovasta kasvusta, kasvavasta inflaatiosta esimerkiksi Kiinassa ja Turkissa sekä monien valtioiden (mm. Kiina ja Kanada) pyrkimyksistä pistää velan kasvu kuriin.

Analyytikoiden mukaan velan määrä voi pistää jäihin keskuspankkien suunnitelmat nostaa korkoja.

 

         The world is swimming in a record $233 trillion of debt

 

  • Global debt levels hit an unprecedented level in the third quarter of 2017, according to the Institute of International Finance.
  • The IIF cautions that this record debt burden could keep global central banks from tightening monetary conditions in the coming months.

Here’s a look at global indebtedness, sorted by sector:

 

Screen Shot 2018 01 05 at 10.12.44 AM

U.S. NATIONAL DEBT

 

EU DEBT

                      

Videolle on tekstitys myös suomeksi

 

 

Pankit ja sijoittajat

Valtiokonttori laskee uusia velkakirjoja liikkeeseen pankkien välityksellä. Tärkeimmät pankkikumppanit toimivat valtionvelan päämarkkinatakaajina. Valtionvelan sijoittajat ovat etupäässä suuria institutionaalisia sijoittajia.

Päämarkkinatakaajat

Valtiokonttori valitsee yleensä syndikoituihin emissioihin pääjärjestäjiksi päämarkkinatakaajia. Niillä on myös oikeus osallistua Valtiokonttorin obligaatiohuutokauppoihin.

Jälkimarkkinoilla päämarkkinatakaajat antavat tärkeimmille sarjaobligaatioille eli ns. valtion viitelainoille osto- ja myyntihintoja.

Päämarkkinatakaajapankkien toimintaa ohjaa markkinatakaajasopimus, joka on englanninkielinen: Primary Dealer Agreement 2018 (pdf)

Valtiolla on tällä hetkellä neljätoista päämarkkinatakaajaa:

Bank of America Merrill Lynch Goldman Sachs
Barclays Capital HSBC
BNP Paribas J.P. Morgan
Citigroup NatWest Markets
Crédit Agricole Nomura
Danske Bank Nordea
Deutsche Bank Société Générale

Sijoittajat

Valtionvelan sijoittajat ovat etupäässä koti- ja ulkomaisia institutionaalisia sijoittajia. Tyypillisiä sijoittajia ovat esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt, keskuspankit, sijoitusrahastot ja liikepankit. Suurin osa sijoittajista on Suomen ulkopuolelta.

Sijoittajat ostavat valtion lainoja sekä jälkimarkkinoilta että suoraan valtion lainojen liikkeeseenlaskuista. Ne jättävät ostotarjouksensa pankkien välityksellä. Valtiokonttori välittää sijoittajille tietoa valtion lainanotosta ja Suomen taloudesta muun muassa velanhallinnan vuosikertomuksessa, internetissä sekä sijoittajatapaamisissa.  http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta/Pankit_ja_sijoittajat

Perinteinen malli, jossa valtio laski liikkeelle käyttämänsä valuutan, oli ”voittoa tavoittelematon” ja omakustanteinen malli, jossa velallinen (valtio) ”lainasi” itseltään tulevia verotuottoja vastaan, ja valuutta kellui reagoiden muutoksiin. Nykymallissa rahan luonnin ja liikkeelle laskun hoitavat voittoa tavoittelevat yksityisesti omistetut yritykset eli liikepankit, varjopankit ja muut rahoitusalan toimijat.

Tämä tarkoittaa sitä, että lisätäkseen julkista kulutusta valtioiden pitää ostaa velkaa näiltä yksityisiltä voittoa tavoittelevilta toimijoilta, jolloin korot (= rahan hinta) vaativat, että velan maksuihin tarvittavat varat nyhdetään verovelvollisilta. Verovelvollisia ovat käytännössä ne, jotka eivät ole kyenneet tai osanneet piilottaa varojaan verokeitaisiin.

Velkaa — ja rahan synnyttämistä velan kautta — täytyy alkaa tarkastella riiston välineenä, jolla kansallisvarallisuutta ja resursseja on siirretty velkojille keskuspankkien myötävaikutuksella.

– Riikka Söyring

 

Largest Institutional Investors

A list of the world’s 50 largest buy side firms

 

 

Forbes Global 2000: The World’s Largest Banks In 2018 And Why They Still Rule The World

             Of the ten top companies in this year’s list, seven are banks and just one company, Apple, is a non-financial institution. The message? In an era marked by technological change and industry disruption, the relentless growth of financial services in emerging and developed markets alike makes banking the steadiest business on earth.          

 

                                                  

 

 

18 superrikasta vetoaa USA:n presidenttiehdokkaisiin – Haluavat uuden varallisuusveron: ”Rikkaita pitää verottaa enemmän”

 

 

Kirjoittajat nostavat esiin demokraattipuolueen senaattori Elizabeth Warrenin ehdotuksen, jossa varallisuusvero kohdistettaisiin Amerikan 75 000 rikkaimpaan perheeseen.

 

Ehdotuksessa asetettaisiin 2 sentin vero jokaista dollaria kohden 50 miljoonaa dollaria ylittävälle varallisuudelle. Sen lisäksi tulisi vielä 1 sentin vero dollaria kohden varallisuudesta, joka ylittää miljardi dollaria.

 

Eli jos varallisuus on 49,9 miljoonaa dollaria, ei veroa joudu maksamaan.

 

Kirjeen mukaan tällainen järjestely toisi kymmenessä vuodessa verotuloja huimat melkein 3000 miljardia dollaria.

 

”Tällä tulolla voisi pääasiallisesti rahoittaa fiksuja sijoituksia tulevaisuuteemme, kuten puhtaan energian innovaatioita ilmastonmuutoksen torjumiseksi, yleistä lastenhoitoa, opintolainahelpotuksia, infrastruktuurin modernisoimista, verohelpotuksia pienituloisille perheille, julkisen terveydenhuollon ratkaisuja sekä muita elintärkeitä tarpeita”, kirjeessä sanotaan.

 

Amerikan rikkaimmalla 0,1 prosentilla on nyt hallussaan melkein viidennes koko maan varallisuudesta, muistuttaa Financial Times. Se vastaa alimman 90 prosentin koko varallisuutta.

 

 

Bank for International Settlements
– Basel, Switzerland

 

 

 

Welcome to the Elite Private Club of the World’s Central Bankers

      “Maybe if it didn’t exist you wouldn’t invent it now, but it plays an important role in the central banking world,” said Charlie Bean, the former deputy governor of the Bank of England who co-authored a report on the BIS’s research last year. “It’s the glue that helps keep the fraternity together.”

 

Jens Weidmann, president of Germany’s Bundesbank and chairman of the BIS’s board of directors, said sometimes secrecy is necessary.

“Informed decisions on domestic monetary policy require a nuanced understanding of international developments,” Weidmann said. “The privacy of the meetings facilitates a frank and open exchange of views.’’

 

 

                       That approach doesn’t sit well with everyone. “You don’t know what were the discussions in the room, or who got bullied into what,” said Sharon Bowles, the former chair of the Economic and Monetary Affairs Committee of the European Parliament. “You get a fait accompli at the end.”

 

 

Fears of financial APOCALYPSE amid warning over ’gathering storm’ in global markets

                                        The Bank for International Settlement (BIS) has just warned that the global economy faces a “gathering storm” brought on by too much borrowing. With high levels of private debt relative to income, increasing financial volatility and poor prospects for growth there are growing concerns about the lack of policy response options available to central banks.

In its latest quarterly report, BIS Chief Claudio Borio suggested that there is an “uneasy calm” giving way to “turbulence”, which threatens to transform into a full on “storm”.

 

The BIS chief notes that total accumulated debt is higher today than it was before the start of the last credit crisis in 2008. The global economy has taken on $57 trillion since the previous financial crisis, with about $200 trillion of debt outstanding in the world economy producing about $80 trillion of new goods and services annually.

 

Indeed, Borio makes the point that the majority of this debt has been taken on by emerging economies, which have been “the main engines of global growth post-crisis”.

 

                   Despite exceptionally easy monetary conditions, in key jurisdictions growth has been disappointing and inflation has remained stubbornly low. Market participants have taken notice. And their confidence in central banks’ healing powers has – probably for the first time – been faltering.” 

 

 

                                                                                                       

 

12.9.2018
Society & economy
Nordic welfare news
The rules of the financial system were not changed significantly after the financial crisis ten years ago. This means that a second crash is possible, says a political economist.

 

REUTERS: ’Winter is coming’: Indonesia warns world finance leaders over trade war

Poorer and populous emerging market countries like his are among the most vulnerable to the fallout from the ongoing U.S.-Sino tariff war, and rising U.S. interest rates that are drawing investors away and driving down currencies.

Just in case any of the global central bankers and finance ministers gathered in Indonesia missed the message delivered repeatedly this week, the host nation said it again on Friday: Everyone stands to lose if trade wars are allowed to escalate.

Italian vastuuton taloudenpito on koko Euroopan ongelma – ”Italia on todellakin too big to fail, liian iso kaatumaan”

Italian ongelmat voivat iskeä muuhun Eurooppaan ja sen pankkeihin lähinnä valtionvelan kautta. Italian julkisella sektorilla oli viime vuonna velkaa yli 131 prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

EU-komissiolta ennennäkemätön teko: Hylkäsi Italian budjetin

RAHA
ITALIAN HALLITUS

Euroopan komissio hylkää Italian budjetin. Komissio tiedotti asiasta tiistaina iltapäivällä.

Komissio ei ole tyytyväinen Italialta saamaansa vastaukseen ensi vuoden budjetista ja pyytää virallisesti Italian hallitusta korjaamaan budjettiaan.

Kyse on ennennäkemättömästä toimesta. Tämä on ensimmäinen kerta EU:n historiassa, että komissio pyytää korjausta kansalliseen budjettiin. Komissiolla on ollut mandaatti asiassa vuodesta 2013.

 

Karu varoitus Italian pankeille: ”Edessä on siperialainen talvi”

Suomalaisten osakkeiden suurin yksityinen sijoittaja pörssien myllerryksestä: Markkinoilla ”epäluuloa ja epäuskoa”

Suomen suurimmaksi eläkeyhtiöksi perjantaina julistautunut Ilmarinen näkee erittäin tummia pilviä sijoittajien taivaalla.

”Kauppasodan kiihtymisen ja yleisen epävarmuuden kasvu ovat jo tuoneet tummia pilviä taivaalle. Syyskuun lopun jälkeinen ajanjakso on mennyt kovin mollivoittoisesti, ja viimeisten viikkojen negatiivinen kehitys on vienyt Suomen Euroopan pörssi-indeksin häntäpäähän”, sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula sanoi perjantaina.

Hänen mukaansa ”kukaan ei enää puhu kauppasodan uhasta, vaan kauppasodasta”.

Mursulan mukaan kurssien alamäki johtuu siitä, että yritysten tulevaan tuloksentekokykyyn kohdistuu nyt epäluuloa ja epäuskoa. Yritysten kolmannen kvartaalin tuloksilla on iso merkitys loppuvuoden kurssikehitykselle.

 

 

” It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning.” 

                – Henry Ford

 

Perinteinen malli, jossa valtio laski liikkeelle käyttämänsä valuutan, oli ”voittoa tavoittelematon” ja omakustanteinen malli, jossa velallinen (valtio) ”lainasi” itseltään tulevia verotuottoja vastaan, ja valuutta kellui reagoiden muutoksiin. Nykymallissa rahan luonnin ja liikkeelle laskun hoitavat voittoa tavoittelevat yksityisesti omistetut yritykset eli liikepankit, varjopankit ja muut rahoitusalan toimijat.

Tämä tarkoittaa sitä, että lisätäkseen julkista kulutusta valtioiden pitää ostaa velkaa näiltä yksityisiltä voittoa tavoittelevilta toimijoilta, jolloin korot (= rahan hinta) vaativat, että velan maksuihin tarvittavat varat nyhdetään verovelvollisilta. Verovelvollisia ovat käytännössä ne, jotka eivät ole kyenneet tai osanneet piilottaa varojaan verokeitaisiin.                                         

Velkaa — ja rahan synnyttämistä velan kautta — täytyy alkaa tarkastella riiston välineenä, jolla kansallisvarallisuutta ja resursseja on siirretty velkojille keskuspankkien myötävaikutuksella.                       – Riikka Söyring

 

 

 

KR 1933/-38
1Tim. 6:10 ” Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.”