CHANGES IN THE GLOBAL ECONOMY
The Conference Board estimates that by 2018, China’s contribution to global GDP will surpass that of the U.S. In other words, China’s economy will become more significant than America’s. How is this possible? Is the golden era of “Made in America” in our rearview mirror? Is China entering a modern-day economic dynasty?
As the chart below indicates, the U.S. contributed 21.2% of total global economic output in 1970. This remained consistent until the year 2000. In every year since, with one exception, America’s percentage of the world’s economic output has declined. In 2015, the U.S. contributed 16.7% of the world’s economy. By 2025, this is expected to fall to 14.9%. Equally noteworthy is the exceptional rise in China’s economy. In 1970, China was responsible for a mere 4.1% of the total. This rose to 15.6% in 2015. In 2025, China’s contribution to the global economy is projected to be 17.2%. Since 1990, China’s percentage of total global output has risen every year with one exception (1998), when it fell by one percent. The vertical black-dotted line on the chart denotes the year (2018) that China’s economic contribution is projected to surpass the U.S.
There are some other notable conclusions we can make from the chart. Europe’s economic contribution to global GDP is rapidly declining. India is gaining economic influence but still has a long way to go. In 2015, India’s contribution to global GDP was 6.7%. This is expected to rise to 8.7% by 2025. One of the most significant observations is that large developed economies are becoming less significant while smaller, emerging economies are gaining power. This is not a complete surprise as smaller economies are much more nimble than large ones.
The world’s economy is changing and globalization is alive and well. There will likely be a large number of new trade agreements in the months ahead as well as an increase in U.S. based companies deriving revenue overseas. Gone are the days when it was sufficient for investment analysts to analyze trends in the U.S., to the exclusion of foreign markets. In the current “global” climate, we must recognize how foreign companies will compete with U.S. corporations. Rising globalization should result in greater competition
The 19th party congress has set a roadmap for China’s modernization and full revival as a superpower, a timetable to redeem and restore the former glory of the Middle Kingdom.
A report delivered by Communist Party General Secretary Xi Jinping has decreed that the nation’s “socialist modernization” must be realised by 2035, and by the centenary of the People’s Republic in 2049, China wants to be a well-off, socialist superpower that is able to rule the roost worldwide. 
In line with the national blueprint, the report also stipulated that its military buildup must be in sync with China’s overall development: achieving modernization of the People’s Liberation Army by 2035 and turning the PLA into a world-class force by 2049.
15 years to catch up with the US: Kyodo
The PLA Navy has also been expediting the rollout of new cruisers, destroyer squadrons, supply ships and other escorts to form a complete aircraft-carrier strike group.
The PLA’s intercontinental ballistic missiles and rockets are on a par with the nukes owned by the US and ensure nuclear deterrence.
Japan’s Kyodo News estimated in an analysis that the PLA may just need 15 years to catch up with the US military in all key areas, provided that ample funding is guaranteed and the West’s arms embargo is loose enough that researchers in the Chinese can get hold of more cutting-edge weapons and systems – and develop copycat versions, which has been the approach favoured by Beijing to enable “breakthroughs” for defence technology.
Kenraali Gustav Hägglundin uusi kirja julkaistiin: ”Maailmassa on tulossa Berliinin muurin kaatumisen veroinen mullistus”
Kiinasta on Hägglundin mukaan tulossa taas kerran Keskinen valtakunta. Samalla läntiset arvot ja liberalismi ovat kriisissä ja Yhdysvallat vetäytymässä kuoreensa.
Hägglundin mielestä Suomessakin on turha kuvitella, että Venäjä tai Kiina voitaisiin käännyttää läntisen demokratian kannalle. Venäjällä niin sanotuille läntisille arvoilla nauretaan ja Kiinahan tietää jo ennestään olevansa kulttuurin kehto.
Hägglund ilmoittaa tässä olevansa eri mieltä kuin muuten suuresti arvostamansa presidentti Martti Ahtisaari.
Kiinalla ei ole tarvetta käännyttää muita. Sille riittää, että se tietää muutenkin olevansa maailman napa.
Hägglundin mielestä läntiset arvot eivät ole ihmiskunnan yleisiä arvoja. Koteloituva Eurooppa kuitenkin säästyy, koska Kiinalla ei ole tarvetta käännyttää muita. Sille riittää, että se tietää muutenkin olevansa maailman napa.
– Kiina on jo julistanut suurimmaksi vihollisekseen länsimaiset arvot, Venäjä on kutakuinkin samaa mieltä. Intiassa epätasa-arvo on institutionalisoitu kastijärjestelmässä – joka muka on kumottu – ja muslimeilla on kerta kaikkiaan erilainen suuntautuminen, Hägglund sanoo.
PEKINGIN SUURIN PROTESTANTTINEN KIRKKO SULJETTIIN
Zion-seurakunta on kieltäytynyt asentamasta viranomaisten vaatimia 24:ää valvontakameraa kirkkoon. Viranomaiset reagoivat sulkemalla kirkon ja takavarikoimalla kirkon materiaalin.
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kiina-rajoittaa-raamattujen-myyntia/
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kiinassa-avataan-uusi-kirkko-joka-paiva/
Kangasharju: Kiinan pitkä nousu päättyy luottokuplan puhkeamiseen
Mikael Sjöström
8.3.2016 09:40
Kiinan vientivetoisesta kasvusta ei ole jälkeäkään ja tuontilukuja suurennellaan todellisuutta korkeammaksi pääoman saamiseksi turvaan ulkomaille. Talous pysyy hengissä enää elvytyksellä.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju uskoo, että Kiinan elvytykseen perustuvan kasvun hinta on luottokuplan paheneminen.
Kiinan vallanpitäjät yrittävät pitää maan talouden liikkeessä finanssi- ja rahapolitiikan keinoin. Tämän vuoden vuoden budjetti on kolme prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon, keskuspankkikorkoa ja pankkien reservivaateita leikataan vielä ennen juhannusta.
Tämä kasvattaa rahan määrää ja luottokantaa. Luottokanta on virallisesti jo 2,4 kertaa kokonaistuotanto ja nousee lähes neljään, kun lukuun lisätään pankkisektorin ja varjopankkien luotot.
“Tähän mennessä taloushistoria ei ole nähnyt näin suuren velkataakan kaunista sulamista, vaan aina on rytissyt”, Kangasharju arvioi Nordean aamukatsauksessa.
Vientivetoista talouskasvua ei enää ole. Viime vuonna Kiinan vienti ja tuonti yhteenlaskettuna laskivat melkein 8 prosenttia. Helmikuussa viennin dollarimääräinen arvo laski 25,4 prosenttia ja tuonti 13,8 prosenttia vertailukaudesta.
Lisäksi Kiinan ulkomaankaupan tilastot ovat epäluotettavia. Nyt niitä vääristää eniten pääomavirtojen kontrollien kiertäminen.
“Tuoreen analyysin mukaan ulkomaankauppalukujen manipulointi selittää lähes 80 prosenttia Kiinan valuuttavarantojen laskusta viime elokuusta. Etenkin tuontia liioitellaan, mikä mahdollistaa maksut ulkomaille turvaan”, Aki Kangasharju sanoo.
Kiina palaa talouspolitiikassaan harkittuun elvytykseen
Kiina on siirtymässä talouspolitiikassaan elvyttämiseen. Se ottaa käyttöönsä koko keinovalikoiman raha- ja finanssipolitiikasta talouden sääntelyyn. Yksi elvyttämisen syistä on varautuminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kiihtymiseen. Suurimmat syyt ovat kuitenkin Kiinan sisäisiä. Elvytyksellä voi olla heijastusvaikutuksia muihin kehittyviin talouksiin, erityisesti Aasiassa, kun sijoittajille selviää Kiinan talouskasvulleen asettama pohjataso.
Sijoittajien usko kehittyviin markkinoihin on horjunut kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Erityisesti levottomuutta on aiheuttanut talouskriisiin ajautunut Turkki. Tämän rinnalla Kiinan käännös talouden elvyttämiseen on hyvä uutinen. Kiinan päättäjät reagoivat talouskasvuun liittyviin huoliin ja osoittavat selvästi, että harkittuun rahapolitiikan, finanssipolitiikan ja sääntelyn keventämiseen on nyt syytä.
It’s been called a mountain, a horror movie, a treadmill to hell and a bomb. To doomsayers, China’s $34 trillion pile of public and private debt is an explosive threat to the global economy. Or maybe it’s just a manageable byproduct of the boom that created the world’s second-biggest economy. Either way, the buildup has been breathtaking, with borrowing quadrupling in seven years by one estimate. (China doesn’t give a complete tally). President Xi Jinping has taken note, pushing authorities to announce a slew of measures that target risks lurking in the financial system. The challenge is how to wean the country off its debt drip without intensifying an economic slowdown. Since China is a key driver of global growth, it’s a matter of concern for everybody.
Orwellilaista unelmaa rakentamassa
Oletko kuullut järjestelmästä, jossa ihmisiä pisteytetään heidän käyttäytymisensä perusteella? Tieteisfiktiota? Ei, se on jo käytössä Kiinassa…
Kiina lanseerasi toukokuussa järjestelmän, jossa huonot ”sosiaaliset pisteet” rajoittavat juna- ja lentolippujen hankkimista. Se on estänyt jo yhdeksää miljoonaa ihmistä ostamasta kotimaan lentolippua.
Lisäksi pisteytyksellä on jo nyt vaikutusta tietyissä kouluissa opiskeluun, hotelliyöpymisiin, luottokorttien käyttöön ja työllistymiseen.
Kokonaisuudessaan järjestelmä lanseerataan vuoden kuluttua, kun Kiina ottaa vuonna 2020 käyttöönsä ”kansallisen sosiaalisen pisteytysjärjestelmän”, jossa jokainen maan 1,3 miljardista kansalaisesta saa pakollisen ja julkisesti nähtävillä olevan arvosanan.
Virallisesti Kiina määrittelee järjestelmän päämääräksi ”yhtenäisyyden ja uskottavuuden tason nostamisen yhteiskunnassa”. Sen on määrä viimeistellä ”sosialistinen markkinatalous” ja ”vahvistaa ja innovoida yhteiskunnallista hallintaa”. Järjestelmä keskittyy neljään alueeseen: ”rehellisyyteen hallinnossa”, ”kaupalliseen rehellisyyteen”, ”sosiaaliseen rehellisyyteen” ja ”oikeudelliseen uskottavuuteen.”
Hankkeeseen liittyvien virallisten lausuntojen mukaan ”luottamuksen säilyttäminen on kunniakasta ja luottamuksen rikkominen häpeällistä”. Yksi iskulause kuuluu ”kerran epäluotettava, aina rajoitettu”. Järjestelmän kerrotaan ”antavan luotettavien kulkea missä tahansa taivaan alla ja samaan aikaan tekevän epäluotettaville vaikeaksi ottaa ainuttakaan askelta”.
Pisteytykseen vaikuttavat henkilön toiminta sosiaalisessa mediassa ja internetissä, rikkeet (myös triviaalit sellaiset, kuten tupakointi väärässä paikassa), liikkumistiedot, terveystiedot, vakuutukset, yksityisviestit, taloudellinen tilanne, älykotitiedot, videopelikäyttäytyminen, luetut sanomalehdet, ostokäyttäytyminen ja seurustelutiedot. Myös kielletyn informaation levittäminen, kuten väärä tieto terrorismista ja valeuutiset, vähentävät pisteitä. Yksi kylmäävimmistä piirteistä on pisteidesi alentuminen, jos olet tekemisissä sellaisten henkilöiden kanssa, joiden pisteytys on huono.
Järjestelmää voidaankin oikeutetusti kutsua orwellilaiseksi unelmaksi steroideilla. Se käyttää kaikkea saatavilla olevaa tietoa pisteyttääkseen sekä kansalaisia että yrityksiä ja ohjatakseen niiden käyttäytymistä reaaliajassa hallinnon haluamaan suuntaan.
https://vastavalkea.fi/2018/11/02/orwellilaista-unelmaa-rakentamassa/
REUTERS: ‘Winter is coming’: Indonesia warns world finance leaders over trade war
Poorer and populous emerging market countries like his are among the most vulnerable to the fallout from the ongoing U.S.-Sino tariff war, and rising U.S. interest rates that are drawing investors away and driving down currencies.
“All these troubles in the world economy, are enough to make us feel like saying: ‘Winter is Coming'”, Widodo said, using a phrase that characters in the popular fantasy series constantly repeat to refer to spectral dangers that could destroy them all.
With rivalry growing in the world economy, Widodo said “the situation could be more critical compared to the global financial crisis 10 years ago.”
Suomi olisi isoimpia kärsijöitä jos USA:n ja Kiinan kauppakiista etenee välirauhasta jatkosotaan – 10 kysymystä ja vastausta talousjättien kinasta
CHINA TRADE TALKS MUST INCLUDE YUAN: MNUCHIN
In an interview with Reuters, U.S. Treasury Secretary Steven Mnuchin said that he told China’s central bank chief that currency issues need to be part of any further U.S.-China trade talks and expressed his concerns about the yuan’s recent weakness.
Mnuchin also said that China needs to identify concrete “action items” to rebalance the two countries’ trade relationship before talks to resolve their disputes can resume.
If the relationship could be rebalanced, he said the U.S.-China total annual trade relationship could grow to $1 trillion from $650 billion currently, with $500 billion of exports from each country.
Why the Chinese yuan is falling
The Chinese currency – the yuan – is flirting with the 7 mark against the US dollar, a level it hasn’t seen since the 2008 global financial crisis.
The movements in the yuan are closely monitored, not least because the currency is a flashpoint in the US and China’s trade war.
The Trump administration says China unfairly keeps its currency low to help boost its exports. Beijing says that’s not true, and that what it is trying to do is keep the yuan stable.
Yhdysvalloissa kuluttaja kärsii, mutta Trump juhlii – kaksi voittajaa ja kolme häviäjää Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodassa
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota uhkaa hidastaa koko maailman talouskasvua.
Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle
Häviäjä: Maailmantalous
Maailman talouskasvu on osoittanut hiipumisen merkkejä viime aikoina. Kauppasodat ja uudet tullit lisäävät epävarmuutta ja uhkaavat heikentää kasvua entistään.
Maailman pörssikurssit ovat laskeneet tällä viikolla, kun Yhdysvaltain ja Kiinan kauppaneuvottelut menivät yhä pahempaan solmuun. Yhteensä maailman pörssit menettivät arvostaan lähes 1 900 miljardia euroa, taloussivusto Bloomberg kertoo. (siirryt toiseen palveluun)
Kauppasodilla on tapana laajentua, ja presidentti Trump käy niitä monilla rintamilla. Hän on esimerkiksi nostanut EU:sta tuotavan teräksen ja alumiinin tuontitulleja, ja EU on vastannut asettamalla tulleja bourbon-viskille ja muille kulutustuotteille.
Yhdysvaltain ja EU: n kauppakiista on edelleen ratkaisematta. Yhdysvallat uhkaa Eurooppaa 25 prosentin autotulleilla, ja EU on luvannut vastata samalla mitalla.
How the world is grappling with China’s rising power
Countries around the world are pushing back against China’s revival as a major global power.
China’s sheer size and population make it a heavyweight, and a clear strategic rival to the United States. It is the world’s most populous country and among its largest.
Its influence has boomed – along with its economy – in recent years, as the US and Europe nursed the wounds from devastating financial crises.
This has concerned several countries, particularly the US, which is keen to retain its dominant position in the world.
Speaking at the World Economic Forum in Davos in 2017, Chinese President Xi Jinping said: “Countries have the right to development, but they should view their own interests in the broader context. And refrain from pursuing their own interests at the expense of others.”
Hallita vaiko vapauttaa? Kiinassa puidaan sitä, missä määrin valtion ja puolueen pitäisi määrätä taloutta
Kiinassa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, kuinka suuri rooli Kiinan valtiolla ja maata johtavalla kommunistipuolueella tulisi olla taloudessa, arvioi ekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta.
– Meidän on päättäväisesti uudistettava sitä, mitä voidaan ja tulisi muuttaa, ja meidän on yhtä päättäväisesti pidättäydyttävä uudistamasta sitä, mitä ei tule muuttaa, Xi sanoi.
Koivun mukaan Xi on varmasti tiennyt, että puhetta tullaan tulkitsemaan Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan kehyksessä.
– Silloin tietenkin ajatellaan, että mahdolliset uudistukset enemmän tai vähemmän viittaisivat Kiinan talouden avaamiseen ulkomaisille toimijoille. Miten Kiinaan voi sijoittaa, miten siellä voi toimia ja miten tarjouskilpailuihin voi osallistua? Xi käytti hyvin runollisia sanankäänteitä puhuessaan talouden avartumisesta, mutta harvoin tällaisista juhlapuheista konkretiaa löytyykään, Koivu sanoo.
Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat olleet pitkään nyreissään siitä, että länsimaalaisten yritysten tiellä Kiinan markkinoille pääsemiseksi on edelleen esteitä, jollaisia ei ole kiinalaisyritysten tiellä länsimaiden markkinoilla.
“Kiina ei ole uhka”
Kauppasodan varjostaman Xin mukaan “kukaan ei ole asemassa, josta voisi sanella Kiinalle, mitä Kiinan pitäisi tehdä tai olla tekemättä”. Puheessaan Kiinan presidentti ei suoraan maininnut Yhdysvaltoja nimeltä, mutta kertoi kuitenkin, ettei Kiina ole uhka yhdellekään maalle.
Blogi: Turhautunut Trump on entistä vaarallisempi
Trumpin republikaanipuolue menettänee enemmistönsä kongressin alahuoneessa ensi viikon välivaaleissa. Kongressin tuen menettänyt presidentti voi helposti kärjistää kauppasotaa entisestään, mikä ei ole hyvä uutinen Suomelle.
The Thucydides Trap: Are the U.S. and China Headed for War?
Mike Blake / Damir Sagolj / Reuters / alessandro0770 / Shutterstock / Zak Bickel / The Atlantic
The defining question about global order for this generation is whether China and the United States can escape Thucydides’s Trap. The Greek historian’s metaphor reminds us of the attendant dangers when a rising power rivals a ruling power—as Athens challenged Sparta in ancient Greece, or as Germany did Britain a century ago. Most such contests have ended badly, often for both nations, a team of mine at the Harvard Belfer Center for Science and International Affairs has concluded after analyzing the historical record. In 12 of 16 cases over the past 500 years, the result was war. When the parties avoided war, it required huge, painful adjustments in attitudes and actions on the part not just of the challenger but also the challenged.
War, however, is not inevitable. Four of the 16 cases in our review did not end in bloodshed. Those successes, as well as the failures, offer pertinent lessons for today’s world leaders. Escaping the Trap requires tremendous effort.
As Xi Jinping himself said during a visit to Seattle on Tuesday, “There is no such thing as the so-called Thucydides Trap in the world. But should major countries time and again make the mistakes of strategic miscalculation, they might create such traps for themselves.”
Trumpin neuvonantaja: Yhdysvallat haluaa keskustella Venäjän kanssa Kiinan muodostamasta uhasta
Yhdysvallat haluaa keskustella Venäjän kanssa Kiinan aiheuttamasta uhasta. Asiasta kertoi presidentti Donald Trumpin neuvonantaja John Bolton vieraillessaan Georgiassa.
Boltonin mukaan Yhdysvaltain ehdottamat strategiset keskustelut koskisivat muun muassa Kiinan sotaisaa toimintaa.
Bolton totesi, että Kiinan ohjusarsenaali kykenee uhkaamaan Venäjää ja Venäjän alueita.
Yhdysvallat ja Kiina yrittävät liennyttää kireitä välejään korkean tason turvallisuustapaamisessa
Trumpin hallinto on määritellyt Kiinan “strategiseksi kilpailijaksi”. Viime viikolla puolustusministeri Mattis kuitenkin tähdensi, että strateginen kilpailu “ei tarkoita vihamielisyyttä”.
Understanding China’s Military Expansion and Implications for U.S. Policy
CHINESE MILITARY EXPANSION IN CONTEXT OF BEIJING’S LONG-TERM STRATEGIC GOALS
China’s Intention to Become a Great Power by 2049
Since assuming power in 2012, President Xi Jinping has clearly articulated his vision of the “Chinese dream”
which seeks to achieve the “great rejuvenation of the Chinese nation.” Xi has vowed to “restore” China’s
historical influence and status by transforming China into a moderately prosperous state by 2020 and a rich,
strong, and fully-developed great power by 2049.1 A major component of the Chinese dream includes the
strengthening and expansion of China’s military capabilities. Beijing has specifically tasked the People’s
Liberation Army (PLA) to complete military reform and modernization by 2035 and to become a world-class
military by 2050.In order to achieve these ambitious goals, the Chinese government has undertaken significant measures both
at home and abroad.
Kiina haluaa oman alueensa johtajaksi, mutta ei pyri Yhdysvaltojen kaltaiseksi supervallaksi, arvioi arvostettu Kiina-tutkija Linda Jakobson
Mihin Kiina oikein pyrkii, miten maahan tulisi Suomessa ja länsimaissa suhtautua?
– En ole koskaan ajatellut, että Kiina haluaa globaalilla tasolla haastaa Yhdysvaltoja, Jakobson sanoo rauhallisesti.
Hänen mukaansa Kiina yrittää kyllä kasvattaa vaikutusvaltaansa globaalisti, mutta Yhdysvaltojen kaltaiseksi supervallaksi maa ei pyri.
– Kiinan kommunistisen puolueen valtiojohdon ensisijainen tavoite on pysyä vallassa, piste. He sanovat sen julkisestikin. He tekevät sen takaamalla, että talouskasvu jatkuu: että ihmiset ajattelevat, että huominen on parempi kuin tänään ja lasteni tulevaisuus on edes hivenen parempi kuin omani.
– Ja jotta talouskasvu jatkuu, heidän on pakko olla tekemisissä ulkomaailman kanssa.
Sen sijaan alueellisesti, Etelä-Aasian ja Tyynenmeren alueella, Kiina pyrkii Jakobsonin mukaan määrätietoisesti johtavaan asemaan.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.