1648 – Babylonin juovuttava viini ja maailma tänään
MOTTO: ”Tietäisitpä, poikani, miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan (lat. An nescīs, mī fīlī, quantillā prūdentiā mundus regātur) on poliittista valtaa kommentoiva lentävä lause. Sanat on pantu Ruotsin valtakunnankanslerin Axel Oxenstiernan (1583–1654) suuhun, kun hän rohkaisi Westfalenin rauhaneuvotteluihin lähtevää poikaansa Johan Oxenstiernaa. Tämä oli epäillyt omia kykyjään kokeneiden valtiomiesten ja diplomaattien seurassa.”
Axel Oxenstierna. Muotokuva vuodelta 1635. Maalari Michiel Janszoon van Miereveld
Johdanto
Vuosi 1648 oli Euroopan historiassa suuri vedenjakaja. Westfalenin rauha päätti kolmikymmenvuotisen sodan, joka oli alkanut uskonnollisena konfliktina katolisten ja protestanttien välillä, mutta muuttunut vähitellen suurvaltojen poliittiseksi valtataisteluksi. Rauha merkitsi sitä, että Rooman kirkon ja katolisten valtarakenteiden oli tunnustettava historiallinen tosiasia: protestantismia ei voitu hävittää Euroopasta sotilaallisesti.
Tämä hetki ei kuitenkaan merkinnyt hengellisen taistelun päättymistä. Pikemminkin se muutti sen muotoa. Avoimen vainon ja aseellisen pakottamisen sijaan alkoi hienovaraisempi aikakausi, jossa uskonto, politiikka, diplomatia, koulutus, talous ja ideologia kietoutuivat toisiinsa. Tästä näkökulmasta Westfalenin jälkeinen maailma voidaan nähdä myös Babylonin viinin aikakautena: totuuden, vallan ja uskonnollisen sekoituksen aikana.
Jeremian kirjan sanat antavat tälle tulkinnalle voimakkaan raamatullisen kehyksen:
“Baabel oli Herran kädessä kultainen malja, joka juovutti kaiken maan. Sen viinistä joivat kansat; sentähden kansat tulivat mielettömiksi.”
Jer. 51:7
Babylon ei tässä tarkastelussa merkitse vain muinaista kaupunkia, vaan uskonnollis-poliittista järjestelmää, joka sekoittaa Jumalan totuuden ihmistekoisiin perinteisiin, maalliseen valtaan ja hengelliseen eksytykseen jonka kaltaista järjestelmää Rooman katolinen kirkko on ollut aina ylläpitämässä väkevän hengellisen eksytyksen voimalla.
1. Westfalenin rauha ja protestantismin pysyvä asema
Kolmikymmenvuotinen sota oli yksi Euroopan historian tuhoisimmista sodista. Se alkoi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan sisäisestä uskonnollisesta kriisistä, mutta kasvoi koko manteretta ravistelleeksi valtataisteluksi. Katoliset ja protestanttiset voimat taistelivat keskenään, mutta sodan loppuvaiheessa jako ei enää kulkenut yksinkertaisesti uskonnon mukaan. Katolinen Ranska saattoi liittoutua protestanttien kanssa estääkseen katolllaisen Habsburgien vallan kasvun. Kardinaali Richelieu oli tarkan poliittisen vaiston omaava juonittelija Ranskan vallan kasvattamiseksi.
Tämä paljasti jotakin olennaista Euroopan poliittisesta todellisuudesta: Uskontoa käytettiin vallan välineenä, mutta valtioiden etu alkoi syrjäyttää puhtaasti tunnustukselliset perustelut.
Westfalenin rauha vahvisti kolme ratkaisevaa asiaa:
- valtioiden suvereniteetin,
- uskonnollisen moninaisuuden rajoitetun tunnustamisen,
- modernin diplomatian. kansainvlisen oikeuden ja valtiojärjestelmän alun.
Katolisen kirkon kannalta rauha oli historiallinen nöyryytys. Sen oli tunnustettava, ettei reformaatio ollut ohimenevä kapina, vaan pysyvä hengellinen ja yhteiskunnallinen voima. Protestantismi oli juurtuva kansoihin, valtioihin, koulutukseen, Raamatun kansankieliseen lukemiseen ja yksilön omantunnon vapauteen luoden viidessä sadassa vuodessa ennennäkemättömän vaurauden kasvun, joka vasta nyt on ollut päättymässä protestanttisessa maailmassa. Protestantismin myötä tuoma Jumalan siunaus on luopumuksen tähden menetetty. Vain paluu protestantismin juurelle voi meidät pelastaa.
Snl 14:34 ”Vanhurskaus korottaa kansan, mutta synti on kansakuntien häpeä.”
2. Reformaation hengellinen ydin
Uskonpuhdistus ei ollut vain poliittinen liike. Sen ytimessä oli kysymys pelastuksesta, auktoriteetista ja Jumalan sanasta. Protestanttinen usko tiivistyi viiteen sola-periaatteeseen:
Sola Scriptura – yksin Raamattu
Sola Fide – yksin uskosta
Sola Gratia – yksin armosta
Solus Christus – yksin Kristus
Soli Deo Gloria – yksin Jumalalle kunnia 
Näissä periaatteissa oli valtava vapauttava voima. Ne siirsivät hengellisen auktoriteetin pois kirkollisesta hierarkiasta ja palauttivat sen Jumalan sanaan. Ihminen ei pelastu kirkon sakramenttijärjestelmän, paavillisen vallan tai ansioiden kautta, vaan Kristuksen sovitustyön perusteella, armosta ja uskosta.
Reformaatio vaikutti myös yhteiskuntaan. Kansankieliset Raamatut, lukutaidon kasvu, koulujen perustaminen ja yksilön omantunnon korostaminen muuttivat Eurooppaa syvästi. Jokainen ihminen asetettiin Jumalan eteen vastuullisena yksilönä. Tämä mursi sekä hengellistä että yhteiskunnallista säätyajattelua.
Siksi reformaatio oli uhka järjestelmälle, joka perustui keskitettyyn uskonnolliseen valtaan.
3. Babylon uskonnollis-poliittisena järjestelmänä
Raamatullisessa profetiassa Babylon kuvaa sekoitusta. Se on uskonnollisen totuuden, ihmistekoisten perinteiden, poliittisen vallan ja hengellisen eksytyksen liitto. Babylonin viini päihdyttää kansat, koska se vääristää todellisuuden. Ihminen ei enää erota Jumalan sanaa ihmisten käskyistä eikä hengellistä totuutta poliittisesta vallankäytöstä.
Tässä tulkinnassa Rooman kirkko edustaa historiallista Babylonin järjestelmää silloin, kun se yhdistää hengellisen auktoriteetin maalliseen valtaan. Ongelma ei ole vain yksittäisissä ihmisissä tai ”hurskaissa” katolilaisissa, vaan järjestelmässä, joka asettaa kirkollisen vallan Jumalan sanan yläpuolelle.
Westfalenin jälkeen tämä järjestelmä ei voinut enää avoimesti murskata protestantismia asevoimin. Siksi taistelu siirtyi toisenlaisiin muotoihin: koulutukseen, filosofiaan, politiikkaan, talouteen, yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja diplomatiaan. Avoimen miekan tilalle tuli hienovaraisempi vaikutusvalta. Perustettiin Jesuiitta järjestelmä vastauskonpuhdistuksen airueeksi tuhoamaan protestantismi ja palauttamaan katolisen kirkon, ja erityisesti Paavin erityisasema, mikä prosessi on nykyään silminnähtävissä hyvin selkeästi. Paavi ja paavinistuin on, on ollut ja tulee aina olemaan Raamatun ennaltailmoittama Antikristus, mille voimalle Saatana itse antaa voimansa – ollen näin Ilmestyskirjan 13. luvun ilmoittama merestä(maailman kansat) nouseva peto.
4. Post-westfalenilainen maailma
Westfalenin rauha loi modernin valtiojärjestelmän perustan. Sen mukaan valtiot ovat kansainvälisen järjestelmän perusyksiköitä, ja niillä on oikeus päättää omista sisäisistä asioistaan. Tämä periaate näkyy yhä kansainvälisessä oikeudessa, diplomatiassa ja YK:n toiminnassa.
Nykymaailmassa tämä malli on kuitenkin murenemassa. Globalisaatio, ylikansalliset instituutiot, ihmisoikeusnormit, suurvaltojen painostus ja taloudellinen riippuvuus kaventavat valtioiden todellista suvereniteettia. Muodollisesti valtiot ovat itsenäisiä, mutta käytännössä ne ovat sidottuja kansainvälisiin sopimuksiin, rahoitusjärjestelmiin, ideologisiin paineisiin ja geopoliittisiin valtakeskuksiin.
Post-westfalenilainen maailma ei siis ole valtioton maailma, vaan maailma, jossa valtioiden yläpuolelle nousee uusia vallan rakenteita. Juuri tässä kehityksessä profeetallinen näkökulma näkee Babylonin vaikutuksen: kansat juopuvat viinistä, joka lupaa rauhaa, yhtenäisyyttä ja moraalista uudistusta, mutta johtaa lopulta omantunnon vapauden kaventumiseen.
”It is when one nation becomes infinitely more powerful in relation to its potential competitor that the danger of war arises,” Nixon declared in language more reminiscent of Metternich and Bismarck than Truman and Kennedy.” https://www.nytimes.com/2011/07/06/opinion/06iht-edswitzer06.html
5. Kristillinen nationalismi ja väärä herätys
Yhdysvalloissa kristillisen nationalismin nousu on merkittävä ilmiö. Se yhdistää uskonnollisen kielen, poliittisen vallan ja kansallisen identiteetin. Pintapuolisesti se voi näyttää kristilliseltä paluulta Jumalan luo, mutta profeetallisesta näkökulmasta siinä on suuri vaara.
Kristus ei kutsunut seuraajiaan rakentamaan Jumalan valtakuntaa maallisen valtiovallan avulla. Hän sanoi: “Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta.” Kun kirkko pyrkii hallitsemaan valtion kautta, syntyy aina pakottamisen vaara. Historia osoittaa tämän Konstantinuksesta keskiajan paavivaltaan ja uskonsotiin asti.
Ilmestyskirjan 13. luvussa kuvattu järjestelmä ei ole jumalallinen herätys, vaan uskonnollis-poliittinen pakkojärjestelmä. Sen kautta Saatana käyttää ihmeitä, merkkejä, taloudellista painostusta ja yhteiskunnallista pakkoa saadakseen ihmiset kumartamaan väärää auktoriteettia.
Tässä tulkinnassa sunnuntain korottaminen sapatin tilalle on ratkaiseva kysymys. Seitsemännen päivän sapatti on Jumalan luomisen ja lunastuksen merkki. Sunnuntain pakottaminen kristillisen yhtenäisyyden nimissä olisi siksi enemmän kuin kalenterikysymys: se olisi kuuliaisuuskysymys. Kenen auktoriteettia ihminen seuraa — Jumalan sanaa vai ihmistekoista järjestelmää?
Miksi sapatti on niin tärkeä?
Koska: 1, Jumala pyhitti seitsemännen päivän eikä Jeesus tullut kumoamaan Jumalan lakia vaan täyttämään sen
Sekä: 2. Katolinen kirkko on avoimesti myöntänyt Sunnuntai sapatin olevan sen vallan merkki.
ELI:
USAssa vastakkainasettelu sekulaarihumanistisen leirin ja tiukkoja arvoja ajavan leirin välillä kärjistyy entisestään ja uhkaa kehittyä sisällissodan kaltaiseksi tilaksi. Hegeliläistä dialektiikkaa (Problem – Reaction – Solution) seuraten Yhdysvallat ajautuu kriisien kautta kohti totalitaarista järjestelmää.
Raamatun mukaan, kun maailman olosuhteet pahenevat, Saatana eksyttää massoja väärien ihmeiden ja merkkien kautta:
“Se tekee suuria merkkejä, niin että se saa tulenkin laskeutumaan taivaasta maan päälle ihmisten nähtäväksi… ja eksyttää maan asukkaita niillä merkeillä.”
(Ilm. 13:13–14)
Tämä ilmenee Yhdysvalloissa vääränä herätyksenä, joka johtaa uskonnollisten lakien säätämiseen. Näin syntyy Ilmestyskirjan kuvaama ”pedon kuva”: järjestelmä, joka pakottaa kaikki osallistumaan. Ihmisiä vaaditaan hylkäämään Jumalan pyhä seitsemännen päivän sapatti ja korvaamaan se sunnuntain palvonnalla, jota esitetään ”kristillisenä” ratkaisuna maailman kriiseihin jopa ympäristöongelmiin.
Monet mukautuvat sosiaalisten ja taloudellisten pakotteiden vuoksi. Kun olosuhteet muuttuvat sietämättömiksi, syntyy maailmanlaajuinen ”takaisin Jumalan luo” -liike, jossa sunnuntaipalvonta tuodaan pakolliseksi.
Todellisuudessa kyse on kompromissista Raamatun totuuden kanssa ja pedon palvonnasta jota Rooman kirkko on ajanut takaa jo Konstantinus Surren ajoista asti.
Liberaali, Rooman kirkon kanssa hekumeniaa harjoittava Suomen pystyynkuollut kirkko on menettänyt oikeutensa olla Kristuksen ääni ajassamme koska siellä pääosin saarnataan eri Jeesusta kuin mistä mm. Luther saarnasi. Synnistä, tuomiosta, helvetistä ja iankaikkisesta valtakunnasta ei enää saarnata kuin satunnaisesti eli väärentämättömästä Jumalan Sanasta, so. Jeesuksesta Kristuksesta.
6. Konstantinus SUURI ja kristillisen vallan kiusaus
Konstantinus Suuri oli ratkaiseva hahmo kirkon ja valtion suhteessa. Hänen aikanaan kristinusko laillistettiin ja alkoi nousta valtakunnan suosioon. Tämä toi kristityille helpotusta vainoista, mutta samalla syntyi uusi vaara: kirkko alkoi liittoutua vallan kanssa.
Kun kristinusko muuttui vainotusta uskosta valtakunnan uskonnoksi, sen luonne alkoi muuttua. Ristin tie vaihtui vähitellen valtaistuimen tieksi. Seurakunnasta tuli instituutio, ja hengellisestä auktoriteetista tuli poliittista valtaa.
Paavin vallan nousu keskiajalla jatkoi tätä kehitystä. Rooman piispa muuttui vähitellen hengellisestä johtajasta maalliseksi valtiaaksi, joka saattoi kruunata ja erottaa kuninkaita, julistaa ristiretkiä ja hallita kansoja. Tämä oli kaukana apostolisesta seurakunnasta.
Tästä syystä Konstantinus voidaan nähdä ensimmäisenä kristillisen nationalismin suurena esikuvana: hän yhdisti kristillisen tunnustuksen ja valtakunnallisen vallan tavalla, joka muutti kirkon historian suunnan.
7. Takaisin sanaan
Babylonin viinin vastakohta on Jumalan sana. Kun kansat juopuvat uskonnollisesta sekoituksesta, ainoa turva on paluu Raamattuun. Ei traditioon, ei kirkolliseen auktoriteettiin, ei enemmistön mielipiteeseen, ei poliittiseen liikkeeseen, vaan kirjoitettuun sanaan.
Reformaation suuri huuto oli: takaisin Raamattuun. Sama huuto on ajankohtainen tänään. Maailma etsii ratkaisuja kriiseihin politiikasta, teknologiasta, taloudesta, uskonnollisesta yhtenäisyydestä ja globaalista hallinnasta. Mutta jos nämä ratkaisut rakentuvat Jumalan käskyjen syrjäyttämiselle, ne ovat osa Babylonin viiniä.
Todellinen herätys ei pakota. Se ei käytä valtiovaltaa. Se ei rakenna Jumalan valtakuntaa lainsäädännöllä. Se kutsuu ihmistä parannukseen, uskoon, kuuliaisuuteen ja Kristuksen seuraamiseen.
Päätelmä
Vuosi 1648 oli enemmän kuin poliittinen käännekohta. Se oli merkki siitä, ettei protestanttista uskoa voitu tuhota miekalla. Mutta samalla se avasi uuden aikakauden, jossa taistelu siirtyi näkyvästä vainosta näkymättömämpiin vallan muotoihin.
Westfalenin maailma loi suvereniteetin ja valtiojärjestelmän. Post-westfalenilainen maailma haastaa ne ylikansallisilla rakenteilla, uskonnollis-poliittisilla liikkeillä ja globaalilla kriisinhallinnalla. Tässä kehityksessä Babylonin viini jatkaa vaikutustaan: se sekoittaa totuuden ja valheen, uskonnon ja politiikan, vapauden ja pakon.
Siksi ajan kutsu on sama kuin reformaation aikana:
Takaisin Jumalan sanaan. Takaisin Kristukseen. Takaisin siihen uskoon, joka ei kumarra Babylonin kuvaa eikä juovu sen viinistä.
LOPPUSANAT
Eittämättä NYT LÄHES MENETETTYYN hyvinvointiin on ollut neljä pääsyytä:
1. Vapaus jonka Vallan kolmijako-oppi ja sen turvaavat valtiosäännöt takaavat.
2. Protestanttinen etiikka joka nosti yksilötason vastuun ja vapaudet esiin ja takasi työteliään työmoraalin ja kapitalismin nousun.(Keskiajalla kirkko kielsi koron käytön lainoissa kirkon jäseniltä jolloin rahanlainaus keskittyi mm. juutalaisille Euroopassa).
3. Nationalismi ja ajatus kansallisesta suvereniteetista Westfalenin rauhan(1648) jälkeisessä Euroopassa.
4. ERILAISET LIITTOUMAT JA KV-SOPIMUKSET JOTKA PÄÄOSIN KYENNEET YLLÄPITÄTÄÄ JONKINLAISTA GLOBAALIA JÄRJESTYSTÄ(joitain poikkeuksia lukuunottamatta) JOKA ON TAANNUT MELKO VAPAAN KAUPAN VALTIOIDEN VÄLILLÄ.
NYT TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEISEN KONSENSUKSEN( 80 V.) AIKA ON OHI JA UUDENLAINEN MUOTO SYNTYMÄSSÄ,
KUTEN FILOSOFIT SANOVAT: MUOTO VOI SYNTYÄ VAIN SIELLÄ MISSÄ VANHA ON POISTUNUT.
AINOA OIKEA TIE SUOMELLE ON NYT/ENÄÄ PALAUTTAA SEN TÄYSI KANSALLINEN SUVERENITEETTI JA ITSEMÄÄRÄMISVALTA ETENKIN TALOUDELLISPOLIITTISESTI, POIS EU:n HALLINTAVALLASTA JA IKEESTÄ JOKA ON €UROJÄSENYYDEN KAUTTA PITÄNYT SUOMEN BKT:n VUODEN 2007 TASOLLA
Seuraukset:
*Työttömyys huipussaan.
*Taloukasvu negatiivinen.
*USA vetäytyy Euroopasta asteittain…
Olisi jo aika tiedostaa että €U/€URO jäsenyyden jatkuva taloutemme kurjistava vaikutus on nykyään suoranainen TURVALLISUUSUHKA maallemme.
JESUIITTOJEN KYNÄSTÄ, TÄYSIN LOOGISENA JATKEENA 1500 LUVULLA ALKANEELLE VASTAUSKONPUDISTUKSELLISELLE JATKUMOLLE EU:lla olisi voinut EHKÄ olla tulevaisuus löyhänä taloudelliskauppapoliittissotilaallisena liittoutumana mutta Maastrichtin sopimus tuhosi tämän loistavan tulevaisuuden. Siksi Irtautuminen EU/€urosta on välttämätöntä maallemme. Tämä EI ole se EU josta Suomen kansa äänesti 1994.
VIELÄ TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ
Putinin ehdotus 2007 @MunSecCon Euroopan ja Venäjän välisestä yhteisestä kauppa-alueesta ja kyseenalaistamalla USAn hegemonistisen aseman teki hänestä merkityn miehen ja laukaisi USAn piilotetun aggression ja vastahyökkäyksen Venäjää kohtaan rajanaapureiden ”oranssi” vallankumousten muodossa.- ALKAEN GEORGIASTA 2008.
NATOn Venäjän silmissä uhkaava laajentuminen Ukrainaan asti laukaisi Venäjän vastahyökkäyksen 2022.
USA/Britannia riensi tätä ennen silloisen Pääministeri Johnsonin suulla antamaan turvatakuut Ukrainalle – mikä kariutti konfliktin rauhanneuvottelut tykkänään.
SUOMESSA silloinen Presidentti Niinistö yhteistyössä Eduskunnan ja Marinin hallituksen kanssa teki USAn Presidentti Bideninkin(katolilainen) vaikutuksesta hirvittävän virhearvioinnin liittyen Venäjän mahdollisesti Somea kohtaavasta ”turvallisuusuhasta”. Sen seurauksena kuulumme nuyt Venäjän ”vihollisleiriin”,
Pitkäaikainen Putin- demonisointi oli vuodesta 2007 lähtien valmistanut suuren yleisön sydänten maaperän alttiiksi valtavalle Venäjän vastaiselle ”Putler” hyridikampanjalle. Osa väitteistä venäläisten tekemistä sotarikoksista on totta, mutta se ei silti oikeuta lännen toimintaa eskalaation laajentumisen ja körsimyksen pitkittämisen suhteen.
Suomi ja Eurooppa ovat kulkemassa kohti SUURTA onnettomuutta USAn katsellessa sivusta – JÄLLEEN KERRAN.
LISÄKSI konfliktin pitkittäiminen on ajanut Euroopan, suunnitellusti, entistä suurempaan riippuvuuteen(yllätys, yllätys) USAhan nyt kun raaka-aineiden ja halvan energian tuonti loppui Venäjältä ja Persianlahdelta.
Tällä on ollut tuhoisat seuraukset mm. Saksan taloudelle jota onkin siirtynyt USAhan. Juuri Saksan ja Venäjän välinen kohtalonyhteys on ollut kauhuskenaario Washingtonissa.
Ja ettei tuossa olisi jo tarpeeksi on Länsi nyt toiminnallaan syössyt Venäjän kohdistamaan kauppansa Aasiaan ynnä BRICS yhteyteen – ja Putinin katkeruuteen. Lukemalla väärin Venäjää ja väheksymällä sen turvallisuusintressejä(Ukrainan pohjois-rajalta on 500 km Moskovaan[=Helsinki- Vaasa]) on tehty tämän vuosituhannen suurin geopoliittinen emämunaus minkä jälkiä tulee olemaan tuskallista korjata.
Vain kansallinen herätys ja kansan, sen johdon johdolla, kääntyminen Herran Jeesuksen puoleen voi enää pelastaa kansamme suurelta tuholta jonka ymmärtämättömät päättäjät, etenkin presidentti Niinistön johdolla, ovat tuhoisilla virhe arvioinneilla aikaan saaneet.
JUMALA MEITÄ ARMAHTAKOON!
Pääministeri Petteri Orpo (kok) vaati perjantaina pitämässään puheessa EU:ta tekemään jatkossa entistä enemmän määräenemmistöpäätöksiä.
Hän otti asiaan tiukasti kantaa EU-linjapuheessaan Aalto-yliopistolla Eurooppa-päivän aattona.
– Meidän on kyettävä tekemään päätöksiä. Tilanne, jossa yksi maa, Unkari, voi ottaa koko muun Euroopan panttivangikseen ja estää päätöksenteon, ei ole kestävä. Siksi meidän on uskallettava lisätä määräenemmistöpäätöksiä, Orpo sanoi.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011995227.html
Putinin mukaan Suomen johtajat päättivät hakea Natoon siinä toivossa, että Venäjä romahtaa ja Suomi pystyisi jotenkin hyötymään asiasta.
– Kaikki toivoivat hyötyvänsä jotenkin Venäjästä, toivoivat nappaavansa jotain. Anteeksi yksinkertaistus. Miksi Suomi liittyi Natoon? Oliko meillä jokin alueellinen riita Suomen kanssa? Ei, kaikki oli setvitty kauan aikaa sitten, ja Suomen johto tiesi sen aivan hyvin, Putin sanoi.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011997501.html
vartio paikalla 